Tänään on ollut ihana ilta kotipuuhien parissa. Miten kiva kun työpäivän jälkeen on vielä useita valoisia tunteja.
Ylimääräisiksi jääneitä lankoja olen rullalle kierrittänyt odottamaan ideaa.
Yksi uusi torkkupeitto valmistui lisää sekä muutamat villasukkaparit...koko kesän on villan tuoksu seurannut perässä :) Joten nyt laitoin langat syrjään.
Omenapiiraalla herkuttelimme päivän puuhien päätteeksi. Kirpakka omena on kyllä paikkansa omenapiiraassa ansainnut. Onkin vähän aikaa kun viimeksi tein omenasta piiraan.
Tässä jaan ohjeen kanssanne:
5-6 isohkoa omenaa, 150g voita, 2 dl kaurahiutaleita, 2 dl vehnäjauhoja, 2 dl sokeria, 1/2 dl vispikermaa, 1/2 dl siirappia, 1/2 tl leivinjauhetta.
Olen sulattanut voin pienessä kattilassa ja lisännyt sinne kaikki loput ainekset omenoita lukuun ottamatta.
Omenat pilkon kuutioiksi ja laitan voideltuun vuokaan ja taikina peitteeksi päälle.
Paisto 175 asteessa noin 25 minuuttia.
Tämä kinuskinen piiras maistuu mainiosti niin vatkatun kerman kuin munaliköörijäätelön kera.
Viikon keskivaihetta jo hurjasti lähestytään...minne nämä päivät oikein hujahtavat ?
Oikein raikasta ja syksyn tuoksuista loppuviikkoa Ystävät. Kiitos kommenteistanne jotka niin kovin ilahduttavat :)
Marie
såååå vackert...jag finner alltid harmoni och inspiration här hos dig...
ReplyDeletetack!
Kaunista! Ja ihanan kuuloinen arki-ilta :) Voi tuota reseptiä täytyy ehdottomasti koittaa joku ilta, kiitos siitä :) Mukavaa viikon jatkoa ja niinpä mihin tämä aika katoaa..huomenna jo keskiviikko ja viikonloppu lähestyy <3
ReplyDeleteOIh, rakastan näitä lankapallerokuvia! Niin inspiroivia! Eikä piirakkakaan huonolta vaikuta, mmm.. :)
ReplyDeleteHerrrrkullisen kuuloinen ohje. Meille tuleekin tänä vuonna niin paljon omenaa, että kaikki uudet omenaan liittyvät reseptit otetaan tässä osoitteessa kiitollisuudella vastaan. Joten kiitos, reseptisi lähtee ehdottomasti testaukseen. :)
ReplyDeleteJa mukava kuulla, että koko perhe on koolla ja kaikki hyvin.
Alltid lika rogivande bilder. Härlig atmosfär på din blogg! Ihanan usvaisia kuvia!
ReplyDeleteTuo omenapiirakan ohje kuulosti nopean simppeliltä. Sopii minulle hyvin, kokeilen sitä jossain vaiheessa.
ReplyDeleteRauhallista täälläkin-mutta puraisin omenan itsenään juuri iltapalaksi:)voi se mitä toivoisin että osaisin kutoa jotain noin kaunista mitä kuvissasi nään sinun tehneen! Ihanaa Omenapiirakka -aikaa ja leppoisia hetkiä arjenkin keskelle Sinulle!
ReplyDeleteMaria
Kylläpä langat osaavat olla kauniita! En itse osaa neuloa, mutta ehkä joskus voisin opetella. Näin alkusyksyisin tekee aina mieli aloittaa uusi harrastus.
ReplyDeleteOmenapiirakka on vuodenaikaherkkua, jos mikä. Ja siitä tulee niin ihana tuoksu kotiin.
Mukavia tunnelmakuvia ja minustakin viikot sujahtavat nykyisin ohi ihmeellisen nopsasti...
ReplyDeleteKauniita värisävyjä langoissa. Ne puhuttelevat näin syksyn lähestyessä.
ReplyDeleteNiin, samaa ihmettelen minäkin. Miten aika kulkee niin nopeasti. Ehkä omien lasten kasvamisen myötä huomaa ajan "lyhyyden".
Mukavaa viikon jatkoa!
Se on kumma, kun vuosia kertyy elettyä elämää, niin käsillä oleva aikaa kuluu entistä joutuisampaan.
ReplyDeleteKaunis ja raikas postaus. Olet ollut ahkera, kun lämpimilläkin olet saanut käsillä lämmintä aikaan.
Niin syksyisen hienon sävyisiä lankoja -kai noita voisi keriä rulalle ihan vain rekvisiitaksi (nimim. kutomistaidoton).. ;) Omppupiirakkaresepti menee kokeiluun heti kun saan yhtä rauhallisen päivän/illan :9
ReplyDeleteLangat ovat kauniita palloiksi pyöritettyinä, kuvauksellisia kaunokaisia.
ReplyDeleteOmenapiirakkasi herättää minun makeanhimoni, näyttää niin herkulliselta.
Ihanan kirpsakkaa aamua sinulle!
Oi, miten kaipaisinkaan tuommoista rauhaa tämän meidän Kiljusen herrasväen arkeen. Ehkä muutaman vuoden päästä, kun lapset vähän kasvavat :)
ReplyDeleteKäyn sillävälin lepuuttamassa mieltä näissä siun kauniissa kuvissa ja jutuissa.
Ihanan rauhalliset sävyt ja kuvat Marie tässä. Rauhallisuutta tälle aamulle kaipasinkin ja tästä postistasi kaikkineen tuon hetken sain! <3
ReplyDeleteVoisin vaikka leipoa tänään tämän omppupiirakan.
Lämpimin ajatuksin,
Marina
Kauniita sukkia...Haluaisin oppia tuon palmikkoneuleen tekniikan ehkäpä harjoittelen seuraavaksi. Viimeksi olen oppinut koukkuamaan ja kädettimien teko on puolivaiheessa. Kiitos sinulle inspiraatiosta ja mukavaa viikkoa!
ReplyDeleteMukavaa alkanutta syksyä sinulle. Piirakka kuulostaa maukkaalle.
ReplyDeleteKiitos tuosta reseptistä. Annos näytti kovin kutsuvalta kuvassa ja ohjetta taidan koittaa, kun ei voi tulla kuin hyvää noista aineksista ;)
ReplyDeleteMinä niin ihailen palmikkotorkkupeittoasi. Tosi kaunis, kuten myös sen kainalossa kyyhöttävät sukat. Langoista tuli mieleeni, että eilen huomasin, että työpaikkaani vastapäätä on avattu hoitovapaani aikana uusi lankaliike. Arvaa olinko ilahtunut? Juu-u. Pistäydyinkin jo ja heti alkoi muutama idea muhia. Nyt pitänee vähän kypsytellä niitä.
Mukavaa keskiviikkoa!
Hei Marie!
ReplyDeleteJa kiitos ihanista kuvistasi. Oikeasti, tässä arjessa, pienet kauniit asiat tekevät todella hyvää :)
Torkkupeitto-idea sai täällä nyt tulta alleen, teko onnistuu, mutta lankaa jäin miettimään... Mikä lanka sinulla käytössä?
Terkuin Susanna
Magdalena Tack vännen. Hoppas det är lite sommar kvar att njuta av :)
ReplyDeleteNonnukka näimpä päivät kulkevat kohti syksyä hurjaa vauhtia. Mukavaa viikonlopussa odotettavissa joten sitä minäkin odotan ;)
Teija kissanpentu puuttuu...oliskin kiva seurata lankakerän liikettä pienissä käpälissä :)
Katri ihana omenatehdas sinulla syksyllä tiedossa ;) Omena on kyllä niin hyvä hedelmä ja taipuu moneksi.
Eija Tack för dina vackra ord :) Kiitos kommentista, on kiva tutustua uusiin lukijoihin!
Arleena arkena nopeus on valttia leivonnassa :))
Maria varmasti terveelisempi valinta täm sinun. Omenoita on aina kiva pitää laukussa mukana ja napostella tauon tullen.
Tuosta kutomisesta, mielelläni oppisin lisää. Taidot ovat jääneet pikku tyttönä tädiltä oppimaan, mutta kaunis kiitos sinulle :)
Lumiomena tuo on niintotta että syksyisin haikailee uuden harrastuksen pariin. Tänä syksynä en kyllä tosin ole ilmoittautunut mihinkään uuteen ryhmään.
ReplyDeleteSuosittele kutomista, on kivaa puuhaa silloin kun on tarvetta ajatusten puhdistamiselle :)
Sari toisaalta on hyvä että havaitsee ajan liikkumisen. Elämästä ja asioista ei tule itsestään selvyyksiä...tosin pientä rajaa voisi tietenkin olla ;)
A-L lasten myötä tosiaan huomaa ajan lentävän ja mielessä näkyy kaksi kantapäiden sauhuavaa vanaa, kun yrittää jarruttaa aikaa :) Toteaa perheen pienimmäksi jäänyt. Kiitos vierailustasi piristi minua ja kiva on tutustua lukijoiden kanssa :)
Pehmyt piirto kesällä on nähtävästi ollut niitä aikoja kun aika on ollut pysähdyksissä ja on ollut aikaa kaivaa kutimet esiin. Kesällä laivamatkan odotukset olivat hyviä sellaisia :)
Amelia ei hassumpi ajatus. Rekvisiittanahan voi pitää mitä tahansa missä silmä lepää :)
Vilskettä näihin iltoihin tosiaan syksy tuo tullessaan.
Piupau kivan kirpsakka aamu tosiaan on. Olen jo hartiahuivi penkille laittanut odottamaan, että voin kietaista ympärilleni töihin lähtiessä :)
Tytti oi käyhän toki lepuuttelemassa :) Aikansa kutakin tosiaan. Vilskettä on tosin vieläkin mutta näin isoina vastaavat siitä jo osin itsekkin. Yritän vain ruoka aikojen ja pyykin kanssa pysyä mukana :D
Marina ihana jos rauha välittyi. Sitä me itse kukin välillä kipeästi kaipaamme ja miten kiva kun siihen hetkeen voi tovin pysähtyä. Blogisi on minulle ollut monta kertaa levollinen pysähdys paikka kiitos siitä sinulle :)
ReplyDeleteJohanna ...koukkuamaan kuulostaapa mielenkiintoiselta. Onkohan kyse samasta tekniikasta kuin taannoin Srömsö-ohjelmassa näin?
Nina kiitos, kuulasta ja kaunista syksyä sinulle myös :)
Anu miten kiva että työmatkan varrelle on lankakauppa avattu. Tosin varmaan tulee piipahdettua kerran jos toisenkin, eihän sellaisen ohitse voi kävellä ;) Ideoiden on kiva antaa muhia, sillä tavalla ideasta alkaa muovautua persoonallinen.
Susanna lanka on seitsemän veljestä. Kiva kun kipinä sytytti tulen :) Kiitos kommentistasi ja oikein hyviä kudonta hetkiä sinulle :)
:) Hassua, eilen ajattelin omenapiirakkaa, mutten vielä tehnyt. Kiitos uudesta ohjeesta!
ReplyDeleteJa munaliköörijäätelö herätti mielenkiintoni, omatekoista kenties?
Tunnelmallisia päiviä teille jatkossakin <3
Täälläkin tänään omenapiirakka listalla=)
ReplyDeleteHuomasinkin lehdestä tutun blogin nimen, onnea hurjasti.
Sanat oli kauniita ja kuvastaa blogiasi hyvin.
Kudontainspistä lähetellen täältä hurjasti;)
Hei!
ReplyDeleteStrömsön jaksoa en olekaan nähnyt, mutta Novitan sivuilla on ainakin koukkuamisesta. Sieltä minä sain ohjeet oikein kuvien kera :)
Kauniita neuleita, voi kun saisin kirjoneuleesta noin tasaista ja kaunista! Syksyntuoksuisin terveisin Maria
ReplyDeleteElokuun illat ja töissä käynti eivät oikein sovi yhteen, sillä iltaisin ei malta mennä nukkumaan ja aamuisin ei vastaavasti pääse sängystä ylös. On tässä ongelmat...
ReplyDeleteMarielisa syksyn tullen omenat mielessä :) Munalikööri jäätelöä en ole kokeillut mutta saitpas mielenkiinnon kokeiluun heräämään :) Gb.n jäätelöä olen altaasta löytänyt. Kiitos sinulle toivotuksista <3
ReplyDeleteOnenkyynel kaunis kiitos sinulle <3 Omenapiirakka on kyllä yksi syksyn ehdottomista herkuista.
Johanna Kiitos vinkistä käyn kurkkaamassa ja hyvä kun sait selvän kirjoituksista :) Vanhan näppäimistön kanssa joudun tarkastelemaan kirjoituksia ja virheitä sattuu hirveästi :)
Maria syksyn tuoksusta täällä nautin . Miten ihana siihen on aamulla herätä. Ei olla vielä maltettu ylä ikkunoita sulkea. Joten raikas merituuli saa puhaltaa sisälle :)
Kultsin kämppä osuit naulankantaan ja tuota samaa pohdimme työkaverin kanssa ihan teekupposen ääressä :D
Niin kauniit kuvat ja syksyiset tunnelmat täällä. Tekee oikein mieli käpertyä sohvalle rakkaan kainaloon kynttilänvalossa... villasukat jalassa tietysti. :)
ReplyDeleteIhanaa keskiviikkoa. :)
-Päivi-
Kiitos uudenlaisesta ohjeesta. Kokeilen sitä ihan kohta :)
ReplyDeleteKauniita neuleita! Ehdottomasti. Ja omenoita näyttää tulevan tänä syksynä paljon. Odotan, kun pääsee niistä tekemään kaikenlaista. Tuota piirakkaakin.
ReplyDeleteJaaha, ja TAAS Helmi lihoo, kun on ihan pakko koittaa tätäkin herkullista ohjetta!! Hauska "väärinpäin" kakku. En ole ennen tehnytkään noin, että ensin omenat ja vasta päälle "taikina".
ReplyDeleteIhan käsinkosketeltavan oloisia nuo sinun lankakuvasi. Suorastaan kateellinen olen tietysti torkkupeitoistasi, mutta että vielä noin ihanan oloisia sukkia!! Minä en saa sukkapuikkoja millään pysymään käsissäni, vaikka kuinka olen koittanut.
Laitoin omaan blogiini sinulle ohjeistusta sen shaalin tekoon. Kysy vain, jos kaipaat lisäselostusta. Ohje EI ole vaikea, mutta selittäminen on ;-)
Päivi rakkaan kainalo paras paikka villasukat jalassa ja kynttilöitä ei voi koskaan polttaa liikaa :)
ReplyDeleteSeija ole hyvä ja nautonnillisia kahvihetkiä :)
Sini on se kiva että omenasato on runsas aika niukanlaisen marja kauden jälkeen.
Helmi sait minut kyllä nauramaan :) Minä niian ja kiitän ohjeita käyn kohta kurkkaamassa. Shaalisi oli niin upea että olen sitä jo mielessäni pyöritellyt.
Marie, olen käynyt toistamiseen ihailemassa noita lankoja. Niin tahtoisi itsekin.
ReplyDeleteSaisinko udella, minkä merkkisiä ovat?
Very yummy looking apple treat!
ReplyDeletexo Catherine
Kiireettömät arki-illat ovat jotain mistä pitäisi nauttia useammin. Mutta kun muka aina pitää tehdä jotain, siivota, pyykätä, käydä lenkillä, aina on jotain kesken.
ReplyDeleteJa vielä kun kaikki lasten harrastukset alkavat näin syksyisin. Onneksi pääsevät lähes kaikkiin ihan itsekseen, ovat melko lähellä.
Rauhallinen perheilta kerran viikossa, sellaiseen voisi pyrkiä.
Oi, herkullisen näköistä piirakkaa! Tuota kokeilen viikonloppuna :) Kauniita kuvia jälleen...
ReplyDeleteHelmi Langat on seitsemän veljestä keriä.
ReplyDeleteNyt taidankin haastaa sinut kutomaan torkkupeittoa;-) Minä otin vinkistä kiinni ja kokeilen virkkaamista :))
Pioni tosiaan haasteena on löytää koko perheelle yhteinen rauhallinen ilta. Hetkiä toki on helpompi toteuttaa. Meillä ei ole vielä harrastukset alkaneet, vasta ensi viikolla :)
Kiitos Mari ja kokeiluun maukkaita hetkiä :)
Varos kuules. Voisin vaikka innostua. Jos ihan heti aloittaisin, hyvällä sykkeellä peittoni olisi valmis...ehkäpä jo vuonna 2015!
ReplyDeleteVai Seitsemää veljestä! Enpä tunnistanut. Tuttu ihana lanka.
Nyt teon alla harmaa kaulahuivi. Arvaa, mistä sain kimmokkeen? Kurkaapa omaa blogitekstiäsi 16.10.2009. Loistava idea tuo tyllisomiste! Sievä, mutta harmaana ei kuitenkaan "ylisievä". Taidanpa taas vähän matkia ;-)
Tosin, harmaata tylliä tuskin mistään löydän! Pitää soveltaa.
Oikein mukavaa viikonloppua Sinulle ja pesueellesi! Alkaa illat olla niin viileitä, että peittojesi alle taitaa olla tunkua!
Hei! Minä täällä taas :) Minäkin tykkään hirmuisesti siitä tyllisomisteisesta huivistasi. Olen haaveksinut samanlaisesta.
ReplyDeleteOikeastaan tulin vain kertomaan, että tuo omenapiiras on valtavan hyvää. Siis aivan suussa sulavaa. Justiinsa sain sen valmiiksi ja tietysti täällä on meillä suut jo suipuralla ja vatsat vetää - varmaan menee kerralla koko juttu. Ja meitä on sentään vain kolme. Kaksi isoa ja yksi pikkuruinen.
Onnellista perjantaiehtoota Marie.
Helmi talvi se tulee silloinkin siis vuonna 2015 ;)
ReplyDeleteKiva jos pidit ideasta :) Kehittelin sen itse ja innostuin kokeilemaan. Eurokankaalla on aika laaja valikoima eri värisistä tylleistä.
Peittoja jo harteilla aamuisin viedään kun yön jäljiltä asunto on niin viileä.
Anu Miten ihana että suut ihan suiperolle sai. Toivottavasti piditte :) Piirakka tosiaan saa jalat alleen, meilläkään ei mene kuin pieni hetki.
Useasti teen vielä tuplataikinana :)
Tein omenapaistosta ohjeesi mukaan ja se oli taivaallista!
ReplyDeleteAarre miten kiva kuulla että maistui :) Poikkeaa jonkin verran muista omppuherkuista kinuskisen makunsa ansiosta
ReplyDeleteKun luin tätä ja katselin kuvia tuli kova himo itsekin viettää rauhallinen ilta - jotenkin vaan tuntuu että arkena niitä ei kerkeä pitämään ja vielä vähemmän viikonloppuna... Pitänee alkaa harkita rauhallisen illan lisäämistä kalenteriin niin silloin tämä sinun kuvaamasi kaunis setti voisi onnistua =)
ReplyDelete