Sunday, January 30, 2011

Sävyjä



Nyt alkaa pohjolan valo hiipiä esiin, voisin seurata sohvalta käsin pitkät tovit. Sisustaessa seuraan valon kulkua tilassa.  Seuratessa syntyy tunne jota lähden sanoittamaan sävyillä, muodoilla, tekstuurilla ja valolla. Taide avaa myös oven valoon ja värimaailmaan sekä tunteeseen.
Parin viime viikon aikana olen pohtinut ja suunnitellut vanhan talon sisustusta ja jälleen uppouduin Helena Schjerfbeckin värimaailmaan. Miten ihastuttavia sävyjä!

Hauska yllätys sattui eilen kun kävimme Fredan kirja-antikvariaatissa. Mieheni halusi käydä siellä katsomassa yhtä teosta ja minä odottelin. Te jotka olette käyneet kyseisessä liikkeessä, tiedätte että siellä ei ole kovin tilaa odottelulle ;) Yritin pyöriä kuin puolukka ihmisten tieltä ja päädyin taidekirjahyllyn eteen. Aloin selailla kirjoja ja tein ihanan löydön. H Ahtelan kirjoittaman teoksen Kamppailu kauneudesta vuodelta 1951. Kirja kertoo Helena Schjerfbeckistä, teksti on syntynyt Helenan omista kirjeistään joita on tallennettu noin puolen kolmattatuhatta.
Onneksi sain kirjan omakseni ja bonuksena kirjan välissä on edellisen fanittajan lehtileikkeet vuosien varrelta Helenasta ♥

Aloin lukea kirjaa eilen, useaan kertaan hymy nousi huulilleni ja sai sydämeni lyömään pari ihastunutta lisälyöntiä. Pari lainausta kirjasta;

On paras "tehdä joka päivä työnsä, ei ajatella seuraavaa, silloin kestävät hermot paremmin. Aikamme hermot-eikö meillä ole liian paljon sanomalehtiä, puhetta, muutoksia, kestääksemme niitä kaikkia? En piittaa uutisista enää, en ´ajan seuraamisesta´, -tahdon vain maalata." 

Yksi suklaanvärinen huone, toinen kahvinvärinen, juuri paperoidut. Kaikki uudeksi maalattua, valkoista. Suuret kattoon ulottuvat ikkunat. Kaikki hirveän ikävää. "Pidän eniten vanhoista ränsistyneistä taloista, niissä on enemmän mielikuvitusta kuin näissä samankokoisissa laatikoissa. En tahdo koristeltuja huoneita . Tahdon itse elää niissä, niiden on täytyttävä minusta itsestäni".

Mitä mahtaisi Schjerfbeck sanoa tästä päivästä ?  Materiaalin tarjonnasta sekä tietotulvasta ;)

Täällä jatkan sävyjen etsimistä, harmaasta - turkoosiin. Sävyt tuovat ihanasti kevään odotuksen.
Millä sävyillä olette käymässä kohti kevättä?  Nyt tuntuu oleva paljon ihania värejä liikkeellä ja jokaiselle varmaan löytyy se mieluinen.

Pohjolan kaunista valoa toivotan arkeenne !

Marie


Kiitos kauniista tunnustuksista joita olen saanut blogeista Syrup & HoneyA Kiss From the PastSydämen koti ja Ruostetta ja pitsiä. Käykää kyläilyllä näissä valoisissa blogeissa ja minä palaan haasteeseen ensi postauksessa :)

44 comments:

  1. Todella kauniita, vedenvihreitä ja sinisiä sävyjä. Ihanan rauhallisia, olematta kuitenkaan tylsiä. :)

    Ja miten ihanan löydön teit Helenasta! Hymy nousi huulille täälläkin noita pätkiä lukiessa. :)

    -Päivi-

    ReplyDelete
  2. Ihana Helena! Uskomatonta, että H.S. on suosikkini jo teinivuosilta. Helenan yksi teos on kulkenut matkassani lähes 20 vuotta. Pidän myöskin hänen sävyistään ja varsinkin omakuvat ovat aivan ihania. Hänen innoittamaan koitin onneani myös taidenhistorin pääsykokeissa v. 1997. Minulle oli varattuna kuitenkin paikka jossain ihan muualla =D

    Kauniita sävyjä sinulla! Minua puhuttelee nyt voimakkaasti vaaleanpunainen, hyvin vaalea turkoosi, valkoinen ja hiekkabeige.

    Aurinkoa sunnuntaihin!

    ReplyDelete
  3. Heipparallaa ja onnittelut upeasta kirjalöyvöstä:) Täällä hempeillään vaalean punaisella, ehkä voimakkaammalla pinkilläkin. Ja sitä harmaata...Suloista sunnuntaita sinulle:)

    ReplyDelete
  4. Päivi mielessäni on käynyt että mitä mahtaisi Helena sanoa touhuistani ;) Meillä riittää valkoista seinää. Jospa olisikin saannut olla ottamassa oppia häneltä vastaan.

    Hanni Helena on ihana :) Minäkin olen seurannut häntä pitkään ja kirjastosta kirjoja lainannut.
    Hänen töistään postikortit jääkaapin ovessa on koristaneet niin että jälkipolvetkin jo tunnistavat hänen maalaukset ;) Hänen työnsä on varmaan innostanut monia, niissä on ihastuttavaa rehellisyyttä. Kauniiden sävyjen kanssa olet puhuttelussa.

    Lovviisa vaaleanpunaisen kanssa hempeily tuo hyvän mielen ja kevättä rintaan :) Vaaleanpunaisessa on paljon kauniita ja herkullisia sävyjä aina pinkkiin asti.

    ReplyDelete
  5. Kauniita, kauniita sävyjä, sinua onnisti sait hienon kirjan ja kiitos hyvästä neuvosta, teen tänäänkin tämän päivän työni enkä vielä mieti ensi viikkoa, ehkä selviän vähemmällä ♥

    ReplyDelete
  6. Sarppu tästä neuvosta nappaamme kiinni, taatusti selviämme vähemmällä ja viisaammin <3 Kaunis päivä edessä ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta joten siitä nauttimaan :)

    ReplyDelete
  7. Kaunis postaus ja ihania kuvia ja sävyjä. Ja viisasta tekstiä. Täälläkin on tänää paistanut ja sininen taivas on täyttänyt koko taivaan. Kävelylenkiltä juuri tultiin miehen kanssa. Kaunista päivän jatkoa sinne:)

    ReplyDelete
  8. Kauniita sävyjä lastussa ja kauniita sanoja kirjassa!

    Ihanaa sunnuntaita!

    ReplyDelete
  9. Helenillä on aina pieni sija minussa. Kirjoitin ylioppilasaineen hänestä, palautui täysillä pisteillä tarkastuksesta:) Sain sitten ylioppilaslahjaksi äidinkielen opettajaltani Helenin teoksista kertovan kirjan.

    ReplyDelete
  10. UnderbaRA BILDER FRÅN DEJ!

    kRAM kATHRINE

    ReplyDelete
  11. Hyvin ajateltu - Helene S, pitäisi itsekin selkiyttää ympäristöään ja ajatuksiaan. Aloittelen sitä nyt raivaamalla.
    Kauniit ja seesteiset kuvat

    ReplyDelete
  12. Ihana Helene ♥ Kauniita, rauhoittavia sävyjä.
    Mun sävyt tänä keväänä tuntuu olevan musta, erilaiset harmaat, mudan sävyt, vaaleanpunainen ja turkoosi. Ihanaa sunnuntaita sinulle♥

    ReplyDelete
  13. Kuinka kivan löydön teitkään siellä, ei odottelu mennyt hukkaan:)
    Nyt väsäilen tätä keltaista, se on niin mun väri keväällä ja kyllä talvellakin kivasti piristää.

    ReplyDelete
  14. Hienon kirja-aarteen olet löytänyt! :)

    Valitsin Helenen erään teoksen tämänhetkisen koulutehtävän aiheeksi ja syvennyin tästä seurauksena hänen muihinkin töihinsä. Tykkään niin kovasti!

    Ja mikä ihana valo ja värisävyt :)

    ReplyDelete
  15. Miia täällä on aurinko myös paistanut kauniisti, mutta seurana oli armoton tuuli. Mereltäpäin pohjoistuuli, huh. Nyt kodin lämmössä ja lämmintä ruokaa massun täydeltä :)

    Vekarus eikös olekkin, Helenassa on ainesta :)

    Leena uskon että on jättänyt jäljen. Kiva kun kirjoitit Helenin, sitä nimeä hän itse halusi käyttää. Sen tietää ne jotka "tuntevat" hänet.
    Itse valitsin Helenan valtaväestön mukaan ;)

    ReplyDelete
  16. Minäkin olen koko viikonlopun ollut hurmioitunut tästä talven valosta. Voisin kuvata sitä loputtomasti.
    Kevätsävysi kuulostavat ja näyttävät kauniilta. Minä vielä mietin omia sävyjäni. Tänä viikonloppuna olen imenyt voimaa oikein kirkkaista väreistä, en tosin sisustuksessa vaan vaatteissa, katalogien sivuilta ja kukkasista. Oma kevätsävyni sisustusta ajatellen odottaa vielä löytymistä.
    Tuo Toipilas on muuten eräs suosikeistani. Omakuvien sarjassakin on jotankin kovin sykähdyttävää ja taiteilijan iän ja elämän tuulien kokeminen näkyy niissä kiintoisasti. Meillä taitaa olla sama lempitaiteilija...Onnea kirjalöydöstä!

    ReplyDelete
  17. Meidän edellinen koti oli sisustettu Helene Schjerfbeckin Tyttö hiuekkakuopassa teoksen väreillä. Ostin sen joskus julisteena Retretistä. Kauniit sävyt siinäkin, vaikka punainen väistyi uudessa kodissa harmaan ja sinisten sävyjen tieltä.

    ReplyDelete
  18. Ihana kirja varmasti! Maailma muuttuu, mutta kuinka paljon loppujen lopuksi muuttuu ihminen? Ainakin paljon hitaammin, kuin mitä tekniikka juoksee edellä. Helenella on ollut samaiset ongelmat kuin tämän päivän kanssasisarella, mediamme ovat vain hieman monipuolisemmat nykyään.

    Valon määrä on lisääntynyt. Minulla on ollut kaipuu vaaleanpunaiseen. Turkoosi kuulostaa jo miltei kesälle.

    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    ReplyDelete
  19. i like this athmosphère!! bravo
    véro

    ReplyDelete
  20. Aina kun käyn Ateneumissa, jätän viimeiseksi Helenen töiden katsomisen. Se on kuin pesisi silmänsä ja sielunsa kaikesta muusta, eikä sen jälkeen voi sillä kierroksella katsoa enää muuta.
    Helene on pelastanut minut myös kuusitraumalta :), olin aina tuntenut itseni kehnoksi suomalaiseksi, kun en tykännyt suurista kuusista. Sitten luin, ettei Helenekään pitänyt kuusista ja heti helpotti.
    Väreistäni rakkaimmat ja omimmat ovat myös Helenen värejä: vedenvihreä, useimmat harmaat.

    ReplyDelete
  21. Taisi ne samat ongelmat olla jo silloin...siis liika tieto lisää tuskaa:)

    ReplyDelete
  22. Kauniit kuvia.
    Ja puhuttelevia ajatuksia.
    Minulla on tänään käynyt mielessä, että kannan olohuoneesta kaikki pois ja järjestän kaiken uudelleen ja vien sinne vain sen mikä silmää miellyttää. Mutta kaunis ulkoilma innosti enemmän, mutta ajatus jäi kyllä vielä hautumaan.

    Uskoisin, että pieni ripaus hempeää vaaleanpunaista kuuluu kevääseeni. Ellen sitten muuta mieltäni.

    Mukavaa alkavaa viikkoa!
    -kisu-

    ReplyDelete
  23. Miksiköhän olen kirjoittanut HelenA, kun puhumme HelenEstä? Varmaankin, koska mietin kummitätiäni Helenaa =D

    ReplyDelete
  24. upeaa luettavaa. tuo helenistä kertova kirja on varmasti ollut sykähdyttävää luettavaa :) mua viehättää turkoosin ja sinisen eri sävyt ja sitten vaaleat. ne menee kyllä ihan ympäri vuoden, mutta kevättä niissä on. vihreä myöskin, mutta siihen voi jotenkin kyllästyä helposti..

    ReplyDelete
  25. Arleena hauska huomata että vaikka pitääkin selkeyttä yllä on aina parantamisen varaa. Tavaraa tuntuu tulevan joka paikasta. Posti työntää mainoksiaan ja ruokakaupasta kulkeutuu mukaan erinäisiä pakkauksia, karsintaa pitäisi ylläpitää koko ajan. Selkeyttä sitä minäkin kaipaan niin ympäristössä kuin ajatuksissanikin.

    Heidi kauniit värit siivittää kevättäsi. Musta, harmaa, valkoinen ja helmenharmaa onkin kotini vakkarivärejä joista en taida ihan heti luopua. Hetken piristyksinä tykkään toki kokeilla muitakin värejä :)

    Eija keltainen on raikas väri. Fasaanissa näin viikonloppuna kustavilaislipaston jonka sävy oli poltettu keltainen, ihastuin. Onneksi lipasto oli myyty ;)

    Hanna Helene vie kyllä mennessään, kerran tutustuttua hänen töihinsä on koukussa :) Kivoja nämä sinun koulutehtäväsi, niitä on kiva seurata.

    ReplyDelete
  26. Kauniita kuvia ja aivan upeita ajatuksia olet kirjoittanut. Monenlaisia sävyjä elämässä todella on, välillä seesteisiä ja välillä synkkiä, välillä kirkkaita ja joskus hyvin sameita. Minä olen ihastellut viime päivinä taivaan värejä, blogissani niistä jotain.Kauniita sävyjä alkavaan viikkoon! Maria

    ReplyDelete
  27. Anu minulla taitaa olla sekä kesäisin että talvisin samat sävyt ;) Hyvin pienellä tulee meille vuodenajat sisustukseen. Nämä keväiset sävyt on meillä se perus väriskaala. Valkoinen, harmaa, helmenharmaa ja ripaus mustaa. Kevät ja kesä poikkeaa syksystä ja talvesta keveydellä ja selkeydellään.
    Sama lempitaiteilija meillä näyttää olevan ja Helenin lisäksi muutama muukin :)

    Tytti tyttö hiekkakuopassa on kaunis maalaus. Ystäväni maalasi sen kuvataideryhmässä, itse valitsin silloin Edelfeltin teoksen harjoitus kohteeksi. Harmaan ja sinisen sävyt oli muuten työssä jonka valitsin ja valinnan tein värien perusteella :))

    Anne ihminen sisimmältään ei tosiaan muutu ympäröivän maailman tahdissa. Aika samoja asioita ihmiset ovat pohtineet maailman kaikkina aikoina. Samat tunteet ohjaa ihmistä tänään kuin silloinkin :) Helene kamppaili yksinäisyyden kanssa ja saman asian kanssa kamppailee tämän päivän ihminen vaikkakin maailma ympärillä on muuttunut. Yhtä vaikea ja kipeä kysymys.
    Ihana, minulla menee värit tosin päin vaaleanpunainen kesäksi ja turkoosi keväisiin pakkasiin :)

    ReplyDelete
  28. Kauniita sävyjä ja kuvia. Yksi lempirunoteoksistani on Edith Södergranin runot, joita kuvittamaan on valittu Helene Schjerfbeckin töitä. Pidän kirjasta paljon.

    Mielestäni tuollainen vedenvihreä liittyy selkeästi valon lisääntymiseen.

    Mukavaa sunnuntai-iltaa sinne !

    ReplyDelete
  29. Pirkko kauniisti kuvasit Helenin työt. Niiden seurassa sielu lepää. Vähäeleisyys jä rauhallisuus puhuttaa ja saa ajan pysähtymään. Väreissä on aina tietty murrettu vivahde.
    Voi kumpa hän tietäisi mitenkä monen naisen elämää hän on elämällään koskettanut, kuusi tarina on ihana <3

    Henriett naulan kantaan :) Olisiko myös näin sadan vuoden päästä? ;)

    Kisu tänään oli ihana ilma kovasta tuulesta huolimatta. Koti touhut jää vähemmälle kun haluaa nauttia raikkaasta talvisäästä. Vaikka kyllä kevätsiivouskin on kivaa puuhaa kun on saanut käydä ulkona virkistäytymässä. Onneksi värien kanssa on pelivaraa ja saa muuttaa mieltään :)

    Hanni minä tiedän mistä johtuu ;)) Minä kirjoitin tekstissäni Helena...syystä että kirja teki niin. Tarkastin monta kertaa kun olen myös tottunut Heleneen :) Kummitädilläsi on kaunis nimi.

    akissfromthepast on ihanaa luettavaa, etenen vain hitaasti kun palailen taaksepäin mutustelemaan jo luettuja lauseita :) Onneksi lukemisella ei ole kiire. Samoja värejä ihastelen täällä ja juuri ripauksella vihreää. Vihreä aika usen tulee kukkasten ja kranssien muodossa. Vatekaappiini vihreä on porttikiellossa, melkein kaikki vaatteeni on jotain vihreän sävyä :)

    ReplyDelete
  30. Helenen taulujen sävyt ovat kieltämättä kauniita.

    Omat sisustussävyni riippuvat siitä onko kyseessä vanha torppamme vai kotimme. Hirsistä rakennettu torppa kaipaa ympärilleen aivan eri värit kuin 60-luvun kerrostalo. Pidän luonnonläheisistä väreistä vaatteissa ja sisustuksessa, puutarhassa voin sitten ilotella kirkkaillakin sävyillä, jopa oranssilla ja ruosteella, joita en muualle huolisi. Puhtaan valkoista jotenkin välttelen muualla kuin kesäisissä pöytäliinoissa, tummemmat sävyt ovat kotoisammat.

    Mukavaa sunnuntaita!

    Sari Puumulista

    ReplyDelete
  31. Maria väritkin osaavat kertoa meistä paljon. Taivaalla näkee välillä tosi mielenkiintoisia värejä. Oranssin, lilan ja vaalenpunaisen sävyjä :)
    Sävyjen loistetta sinunkin viikkoosi :)

    Petriina Edithin ja Helenen elämässä on ollut paljon samaa. Kummatkin taisteli terveytensä kanssa.
    En ole tätä runokirjaa lukenutkaan täytyy laittaa korvan taakse, sillä näiden naisten ajatukset samoissa kansissa on varmaan vaikuttavat.

    Puumuli sinulla on selvästi kaksi erilaista kohdetta. Miten kiva että voi sisustaa eri tavoin.
    Minulta löytyy sisustuksesta vaaleat värit ja vaatekaappi puhuu tummilla ja murretuilla sävyillä :) Kohta on puutarhan väriloiston aika, miten voimaannuttava on pelkkä ajatuskin siitä.

    ReplyDelete
  32. Kauniita kuvia <3 Itselläni luulisin, että vaaleanpunaista ja vaaleansinistä kuuluu ripauksena kevään väreihin.. Ihana kun päivät alkavat pitenemään ja aurinko esiintymään. Mukavaa alkavaa viikkoa!

    ReplyDelete
  33. Kiitos kun kerroit ja jaoit löytösi Marie!Joskus arjessa kohtaa kauniimmat ihmeet.
    Pidän vaaleista harmaista,veden vihreästä, vahvasta sinisestäkin .Nyt mieli tekee sitruunankeltasia pilkkuja ja pehmeää valkoisenvaaleanpunaisesta-ainakin tulppaaneissa.Hyvää helmikuun aikaa sinulle.
    Maria

    ReplyDelete
  34. Huomaan, että Helene kirvoittaa monen ajatukset, niin minunkin. Todella idolini ainakin Taidelukio -vuosista lähtien, jopa aiemmalta ajalta. Useamman kirjankin olen lukenut, mutta tuo löytämäsi oli tuntematon, siispä etsimään:)
    Oppilailleni olen vuosittain saanut hänestä kertoa ja kuvia olemme tutkineet ja työstäneet. Kiva poastaus, KIITOS!

    ReplyDelete
  35. On ihanaa kun valo pilkistää taivaalta pitkästä aikaa! Oletpa tehnyt ihanan kirjalöydön, niin osuvia olivat lainaukset kirjasta. Aurinkoa päiviisi!

    ReplyDelete
  36. Järkeviä ajatuksia on terveellistä lukea välillä itsekunkin...

    Värisävyistä minulla on pyörinyt mielessä semmonen vanha vanha hento vihreä... katsotaan nyt toteutuuko.

    Aurinkoista viikkoa ... ;)

    ReplyDelete
  37. Hei Marie

    Kuvasi ovat ihanan rauhoittavia...tekee mieleni alkaa maalata, pitkän tauon jälkeen :) Rakastan Helenin töitä, ne saavat minut pysähtymään, rauhoittumaan. Niissä vaan on jotain ihmeellistä...

    Ihana tarina tuo kirja löytösi :) eikö vaan olekin ihan mieletön tunne, kun ihan sattumalta nenän eteen osuu jotain, josta saa iloa niin paljon.

    Itselläni kevät alkaa hennoissa Rokokoon sävyissä. Tietenkään unohtamatta sinivalkoista linjaa, jota tulee ainakin verhoihin :)

    Toivotan Sinulle aurinkoista ja "värikästä" viikkoa.

    -Sanna

    ReplyDelete
  38. Såå vackert och vilket härligt ljus! :) kram

    ReplyDelete
  39. Piiitkästä aikaa täällä blogimaassa oikeen ajan kanssa! ja lueskelin blogiasi taaksepäin ja aika paljon samoja kiinnostuksen kohteita ruoka jutuissa ja monessa muussa.

    Kuvasi ovat todella kauniita ja niissä jokin juju ja sävy niin hyvin aina!!!Tykkään!

    lämminta illan jatkoa!
    noita sämpylöitä on pakko koittaa!Kiitti vinkistä!
    Anu

    ReplyDelete
  40. Juuri oikeat ja suloiset sävyt! Mukavia sävyn etsintäretkiä:)

    ReplyDelete
  41. Heissan :)

    Todella on ihanat värisävyt kuvissasi ja sinulla keväässäsi :) Ihastuttavia kuvia!! Ihana myös sinun löytösi... Niin itse kirja kuin sen sisältämät ajatukset joista mainitsit! Elämme kyllä niin tietotulva-ajassa ja materiaalin ylitarjonnassa... Hyvä kysymys, jonka jaoit meille!

    Helena Schjerfbeckin lisäksi pidän Albert Edelfeltin töistä ja näiden kummankin taiteilijan värisävyjen käytöstä. Claude monet ja Carl Larson mainittakoon lempitaiteilijoikseni myös! Claude monetin värinkäyttö ihastuttaa myös ihmeellisesti.
    Murretut sävyt ovat aina kuuluneet lemppareihini.. Kevääseeni vielä haeskelen värisävyjä, mutta maalasin "usvan" sävyllä viikonloppuna lipastoamme... Eli sellainen harmaaseen taittuva sävy voisi olla ainakin yksi kevätsävyni :)

    Helmeilevää helmikuuta sinulle ja valoisia hetkiä pitäköön kevät sisälläsi!! :)

    ReplyDelete
  42. Blogissani olisi sulle palkinto jos vain huolit.


    xo, Prefecta

    ReplyDelete
  43. Nonnukka niin oikeassa olet, aamuisin saa jo nauttia valon tuomasta ilosta :) Värisikin tuo kevään tunnun.

    Maria parhaimmat hetket ja löydöt ovat yleensä semmoiset mitä ei osaa ennalta odottaa. Olen nauttinut kirjasta ja sen maailmaan uppoamisesta :)
    Värit nopeuttaa ihanasti kevättuullahdusta.

    Peurankello kiios itsellesi :) Uskon että Helenen työt koskettaa katsojaansa syvältä. Hänen rikas elämänsä tuo monelle samaistumisen kohtia :)

    Satu onneksi välillä osuu löydön kohdalle :) Valoa myös viikkoosi!

    ReplyDelete
  44. Ainosofia kevätvärisi kuullostaa ihanan herkältä ja raikkaalta :) Käy kauniisti kotiisi <3

    Sanna näinpä, iloon ei aina tarvitse isoja ja suuria asioita...yleensä ne pienet ja kauniit, minkä ohitse on liian helppo kävellä. Odotan mielenkiinnolla sävyjäsi ja kuvia sisustuksestasi :)

    Anu olipa kiva että tulit blogmaahan pitkästä aikaa <3 Piristävää oli kuulla kuulumisiasi! Kiitos aina niin kannustavista ja rohkaisevista sanoistasi!

    Selma kiitos, retkellä tosiaan ollaan. Värien kanssa voisi työstää loputtomiin, etsien sitä juuri oikeaa vivahdetta :)

    -T ajatella jo helmikuu tästä se kevään helmeily alkaa :) Edelfeltillä on myös kauniita töitä, ne pitää melkein nähdä luonnossa. Päivän hohde joka maalauksista huokuu on käsittämätön. Tosin niitä näkee useammin, tiesitkö että Helene on maalannut pohjustuksia Edelfeltin tauluihin ;)
    Huonekalujen maalausta täälläkin pohditaan jospa kohta valo riittäisi :)

    Prefecta iloiten kiitän!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos viestistäsi.