Tällä kertaa istun näppäimistön edessä enkä oikein tiedä mitä tai miten kirjoittaisin. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut monella tapaa raskas. Voimia on tänään keräilty ulkoilemalla ja mietteissäni olen sitonut kransseja ikkunoihin. Työrupeaman keskelle saimme suruviestin ystäväperheestä. Perhe menetti isänsä ja meidän perhe ystävän. Kaiken hulinan keskellä viestin kuultua ajatus on käynyt pieneksi ja kapeaksi. Miksi? sanan parissa olen paininut ja huomannut että ajatuksen kapeudesta huolimatta kysymykselle ei löydy pohjaa. Ystäväpiirinä olemme hakeutuneet toistemme lähelle käymään surua yhdessä läpi ja tukemaan omaisia.
Suru ei näytä kysyvän meidän suunnitelmia tai juhlapyhiä, mutta elämän on jatkuttava. Mukaani otan sen kauniin mitä sain oppia sydämellisyydestä, avulijaisuudesta ja ilosta. Muisto on kaunis.
Menen ripustamaan kranssit ikkunoihin. Voikaa hyvin ja pidetään huolta lähimmäisistämme ♥
Marie
Voi miten surullisia uutisia ja vielä joulun alla :'(
ReplyDeleteKovasti voimia teillekin suruun! Hyvä, että olette ystävienne kanssa yhdessä voineet hakeutua toistenne tueksi. Raskasta aikaa kaikille etenkin tälle perheelle, joska menetti isän. Voimia!!!
Kiitos Linda. Surevaa perhettä kohtaan omistamme kaiken rakkauden, ajatuksen ja rukouksen.
ReplyDeleteLOhtua ja luottamusta syvän surunne ja suuren kaipauksenne keskelle haluan toivoa ja pyytää. Ystävänne on päässyt perille. Ikävä ja ymmärtämättömyys, riittämättömyys ja pieneksi itsensä tunteminen, avuttomuus ja epäilys ottavat sijaa sydämestä. Miksi? Emme koskaan tiedä, sillä päivämme ovat Hänen käsissään, Hänen suunnitelmansa osallemme on valmis, mutta me emme sitä voi käsittää. Joulun iloon tuleekin musta aukko. Miksi? Se on varmasti huuto, joka kumpuaa sydämestä.
ReplyDeleteVAikean tilanteen keskelle paljon voimia ja jaksamista. Otan osaa suureen suruviestiinne.
HAlaus, MArie. JA siunausta teille jokaiselle.
Surullisten hetkien keskellä on hyvää tekevää heille varmasti saada rinnalleen sellaiset läheiset kuin perheesi on.Voimaa ja lämpöisin ajatukseni sinulle Marie.
ReplyDeleteMieli lepää kauniiden kuviesi katselemisessa.
Kiitos kun olet siellä.
Suuresti voimia ja jaksamista surun keskelle. Ihana kuulla, että olette tukeneet yhdessä toinen toisianne.
ReplyDeleteVoimia ja lämmin halaus, Marie. <3
-Päivi-
Elämä on kuin riepumatto: yksi raita musta, toinen punainen, kolmas valkoinen, ja monta muuta. Kaikki ne mahtuvat siihen yht´aikaa, rinnakkain. Yksittäisen raidan merkitys ei aina aukea, mutta yhdessä niistä syntyy kokonaisuus, jonka päällä voi seistä. Voimia sinulle ja läheisillesi.
ReplyDeleteKaunis, koskettava postaus Marie. Eipä sitä aina tarvitsekaan sanoja tai taitoa selittää. Tuonlaiset asiat toki pysäyttävät, kuinka erilaiselta aika tuntuukaan silloin.
ReplyDeleteVoimia ja leppeitä joulunalusenergioita sinulle, teille kaikille.
Joskus toivon, että olisin kärpänen katossanne. Kodissanne näyttää olevan aina niin tunnelmallista <3
Suruaikaan paljon ajatuksia minulta sinulle ♥
ReplyDeleteMenee hiljaiseksi tässä. Lohdutuksen sanat ovat niin vaikeita tavoittaa. Onneksi teillä on ystäväpiiri, jossa tuette toinen toistanne.
ReplyDeleteVoimia ja viisautta sinulle Marie! Viisautta olla tukena ja lohdutuksena perheelle, jota menetys syvimmin kosketti.
Toivottelen minäkin voimia teille surussanne ja siinä vaativassa tehtävässä, kun ystävän ominaisuudessa tuette ystäväperhettänne.
ReplyDeleteVoimia ja valoa toivotan teille raskaana ja synkkänä aikana.
ReplyDeletePaljon voimia teille. Ihana että olette toistenne tukena <3 Kauniisti kirjoitit muistoistasi.
ReplyDeleteHalaukset sinne ja voimia arkeen surun keskellä.. On niin tärkeää, että läheltä löytyy ystäviä, jotka tukevat ja kulkevat vierellä surunkin kohdatessa.
ReplyDeleteToivotan jaksamista ja voimia! Jotenkin tuntuu, että sanat ovat rajalliset, kun koittaa välittää osaanottoa ja tukea, mutta ehkä haparoiva yrityskin saavuttaa ja myötäelää mukana.
ReplyDeleteEilen juuri mietinkin kun et ole postaillut. Voimia suureen suruun ja jaksamisia! Elämä on niin arvaamaton.. surullista!
ReplyDeleteEn tiedä mitä sanoisin, en löydä sanoja... :*(
ReplyDeleteTyhjyyden tunne näin joulun alla on pohjattoman surullista...
Otan osaa menetykseenne ja toivon että voimia löytyy Teille jokaiselle siellä, hiljalleen mutta vahvasti ja varmasti.
Lämmin halaus surun keskelle.
Sanat ovat hakusessa minullakin...
ReplyDeleteVoimia teidän perheellenne ja erityisesti heille, joita suruviesti eniten kosketti.
Voimia ja jaksamista sinulle!
ReplyDelete:( Jaksamista surun keskelle...
ReplyDeleteOlen pahoillani puolestanne, kun menetitte rakkaan ystävän. Itsekin menetin isäni kesällä, nyt isä elää kauniissa muistoissa...
ReplyDeleteNiin ihana tuo Suurkirkko lumipeitteessä ja tuossa valaistuksessa.
Näitä uutisia on tännekin kuulunut. Aikaa ei tosiaan kohtalo kysy, ottaa sen, minkä on ottaakseen.
ReplyDeleteVoimia toivon sinulle, kuvasi tunnelmat antavat niitä ainakin meille muille.
Voi, kun kamalaa :( Voimia sinne surun keskelle!
ReplyDeleteSuruviesti hiljentää aina. Elän myötä suruasi ja lähetän hiljaisen viestin lämmöllä perheeseen, joka nyt kulkee kovin raskasta tietä.
ReplyDeleteVoi, kumpa ajatukseni auttaisivat edes hiukan; auttaisivat jakamaan taakkaa.
Otan osaa. Voimia teille kaikille.
ReplyDeleteKuinka surullista. Voimia sinulle ja läheisillesi.
ReplyDeleteVoi miten surullista.... Voimia ja rakkautta sinulle, perheellesi ja ystäväpiirillesi !
ReplyDelete" kauniina nauhana vuosien päivät, helmenä kaikki ne muistoihin jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, niistä ei yhdenkään kadota sallis."
ReplyDeleteJaksellaan <3 !
Sisko
Kaunis kiitos sanoistanne ja välittämisestä <3
ReplyDeleteKauniit sananne ja ajatuksenne menee tämän blogin kautta eteenpäin omaisille ja ystäville. Omaan tulevaan viikkoon otan mukaani sananne voimia tuomaan.