Mistä tietää loman tehneen tehtävänsä? Hymyilin itselleni ja ei käy kieltäminen etteikö muutkin perheenjäsenet osallistuneet huvittuneeseen hetkeeni :) Inspiroiduin yhtenä lomapäivänä rikkakasveihin ja päätin istuttaa niitä omiin pieniin ruukkuihin. Vaihdoin keväällä mullat viikunaan ja kesällä minua tervehti viikunan juurella nämä iloiset kasvit. Nämä pienet ja hennot rangat sekä lehdet seuraavat päivän valoa. Sateisena päivänä pitävät lehdet supussa ja auringon paistaessa kurottautuu kohti lämpöä ja valoa :) Tänä vaihtevien ilmojen kesänä on osoittautunut aktiiviseksi kasviksi.
...oletan loman tehneen tehtävänsä ajan riittäessä rikkakasvien hoivaamiseen ;)
Kesä tallennettuna ruukkuihin on hyvä käydä kohti syksyn ja arjen alkua. Maanantaina odottaa töihin paluu, toki tällä viikolla teimme pehmeän laskun ja palasimme parisuhdetyön pariin. Päivätyöni tuo uusia haasteita ja kutkutusta vatsanpohjalle, onneksi pidän muutoksesta :)
Tallennetaan kaikki hyvä ja kaunis tältä kesältä sydämen sopukoihin ja ammennetaan sieltä talven tullen.
Kaikkea hyvää syksyn tuomiin uusiin alkuihin ♥
Marie
ps. Jos teidät rikkakasvilleni nimen kuulisin sen mielelläni, olisi hienoa kutsua kaunokaista nimellä :)
Voisko olla ketunleipä, lehdet on ainakin samanlaiset. Inkeri.
ReplyDeleteInkeri sehän se varmaan on :)) Mietin että jotain tuttua :) Kuvasin alkukesästä Hämeenlinna matkalla ketunleipiä, mutta en osannut yhdistää näkemääni. Tämä tapaus kasvaa hauskasti ylöspäin, mutta lehdet ovat kyllä aivan samat :)
ReplyDeleteNäin ollen kyseessä olisi ruoho :)
ReplyDeleteUwielbiam Twoje fotografie... niosą taki spokój...
ReplyDeletePozdrawiam
Herttaista! Ketunleipää tuo muistuttaa. Eikös se ole syötävä kasvi?
ReplyDeletealizee thank you <3
ReplyDeleteHanni Jep, ketunleipä on syötävä :)
Koskaan ei ole tullut katsottua miten ketunleipä kasvaa. Tarkistin kasvikirjastani ja kasvaa kuulema vaakatasossa, selittää hyvin minkä takia minun yksilöni kasvaa ylöspäin ;) Seuraavan kerran uskaltaudun kurkkaamaan lehtien alle. Luonnossa kasvaa niin kauniin tasaisena mattona.
kaunista!
ReplyDeleteSus fotos son tán bonitas como siempre.La envio saludos.
ReplyDeleteMielestäni tuo on pikemminkin onnenapilaa jolla tosin on ketunleipää muistuttava lehdistö, mutta on kasvutavaltaan hieman toisenlainen. Onnenapilan syötävyydestä en osaa sanoa, mutta onnea se kyllä tuo omistajaleen :)
ReplyDeleteMielestäni tuo on pikemminkin onnenapilaa jolla tosin on ketunleipää muistuttava lehdistö, mutta on kasvutavaltaan hieman toisenlainen. Onnenapilan syötävyydestä en osaa sanoa, mutta onnea se kyllä tuo omistajaleen :)
ReplyDeleteOli minkä niminen tahansa, tosi herkkä ja kaunis kasvi!
ReplyDeleteakissfromthepast Kiitos :)
ReplyDeleteSara ♥
Jatta kaivoin kasvikirjani uudestaan esiin :) Kuvissa oli muutamia eroavaisuuksia ja ne oli esim. se että onnenapilassa oli neljä lehteä, keskus punainen tai valkoinen "sahanterä" kuvionti vähän ennen keskustaa... Googletin aiheesta ja kuvapankista löytyi vuorostaan taas onnenapila joka muistuttaa omaani :)
Niin paljon kiinnostuin asiasta että muun perheen vielä nukkuessa keitin ison kupin teetä ja jatkan tutkimista :)
Elsa näin juuri :)
Så beautiful!
ReplyDeleteThanks for this!
Have a nice Day
Kathrine
Jatta ja Inkeri löysin seuraavan laisen vaihtoehdon pihakäenkaali/onnenapila (oxalis fontana Rufa) muistuttaa tosi paljon tuota, ainut mutta on väri kyseinen kasvi on väriskaalaltaan sieltä punaisesta ruskeaan. Jos osoittautuu pihakäenkaalin sukuun on kasvi myrkyllinen. Espoon seurakunnat varoittaa tuomasta sitä istutusten mukana hautausmaille, on sitkeä ja nopeasti kasvava haittakasvi :) Kotipihamailla näytti olevan tykätty...
ReplyDeleteEli kuvien perusteella vielä etsin sitä aivan identtistä vaihtoehtoa :)
ReplyDeleteHerkän hauras ja kuitenkin näyttää elinvoimaiselta. Ne näyttävät todella kauniilta!
ReplyDeleteHyvää työn slkua Marie...samoissa mennään täällä.
Anu kiitos :) Kotoa sattui löytymään tarkoitukseen sopivat ruukut joten kokeilu kävi helposti. Hauras ja samalla eläväinen kasvi. Hauskasti kävi kun olin istuttanut kasvit ruukkuihin meidän nuorimmaisemmi kävi heti kysymässä, äiti uskalsit koskea siihen ihanaan kasviin...selviäähän se varmasti? En tiennyt että useampi meistä seurasi sen päivällisiä liikkeitä... onneksi selvisi siirrosta :)
ReplyDeleteArki alkaa ja monet haasteet astuu kuvioihin, toivotan sinulle hyviä ja antoisia hetkiä oppilaittesi parissa. Olet ihana ope ♥
Äitilläni oli aikoinaan tuollainen kasvi, joka nukkui yöllä. Taisi kuitenkin olla onnenapilaa.. Kiitos blogistasi, luen sitä yleensäkkin miellelläni, mutta nyt erityisen lämmöllä, kun olen iloisista syistä ollut vuodepotilaana ja pidemmän aikaa.
ReplyDeleteAmpiniini päädyi vielä odottelemaan kukkasta, luulen sen paljastavan loput :) Pihakäenkaalin kukintta on aina syyskuulle asti, jospa nuo pienet nupun oloiset kuvassa olisi aukeavia kukkasia..
ReplyDeleteKiitos sanoistasi lämmittää kovin <3 Ihana että syyt vuodelepoon on hyvät, toivon että vointisi on pian ennallaan. Kaikkea hyvää syksyysi!
Onpas herkän ja hauraan näköiset kasvit.
ReplyDeleteTosi kaunista.
Mukavaa tulevaa työviikkoa.-Hellen-
Suloiset yllätyskasvit:)
ReplyDeletekuin pitsiä ruukuissasi
oikein hyvää paluuta työarkeen niin sinulle kuin miehellesikin
♥
Hellen lämmin kiitos!
ReplyDeleteMaria kiitos ystävä sinulle, terveisesi lennätän eteenpäin :)
Onnenapiloita on montaa sorttia, tämä on niistä yksi. On varmaan jo avannut pikkuiset valkeat kukkansa. Mulla on tummanvioletti lehtistä pihallani. Siinä on keltaiset kukat ja leviää kovasti. Onneksi se on helppo kitkeä sieltä mihin sitä ei halua. :)
ReplyDeleteHyvä idea... pitäisköhän ottaa mallia...
ReplyDeleteMinulta löytyy punalehtisenä tuota samaa. Sekin on kaunis.
Ainakin sinun ruukkusi ovat tosi suloisia <3
Hauskaa :)! Tulin tästä hyvälle tuulelle!
ReplyDeleteKäväisin myös mykistyneenä kuviesi kautta mielikuvitusmatkalla Vatikaanissa...
Iloista syksyn aloitusta sinulle!
ReplyDeleteI’m sending it to a few friends ans also sharing in delicious. And certainly, thanks for your effort!
Så fantastiskt fina foton du tar . B E A U T I F U L
ReplyDeletePienen hoivaaminen, varsinkin silloin kun ei edes tiedä sille nimeä, on kyllä aika hyvä merkki siitä, että loma on tehnyt tehtävänsä.
ReplyDeleteMinulla on samoja "oireita": löysin paikan, jossa kasvaa pieniä tammenalkuja ja ajattelin ottaa niistä yhden ja kokeilla, jaksaisiko se ruukkuelämää.
Hyvää, ja inspiraationtäyteistä alkua uudelle työkaudelle!
TuijaR näin näyttää olevan, nyt on suojatti tunnistettu :)
ReplyDeleteAinosofia kuvissa huomasin punaisen lajikkeen ja ovat viehättäviä nekin.
Vielä ehtii istuttamaan:)
Anonymous minä vuorostani sain hyvän tuulen kommentistasi, kiitos :) Kaunista syksyä toivon sinulle!
Love endures forever Hej, kul att du kikade in hos mig och tack för den gulliga kommentaren :)
ReplyDeletePirkko miten viehättävä ajatus tuo tammen alku ruukussa. Meillä lähettyvillä kaunis tammikuja alkaa valmistautumaan syksyn satoon, kerrassaan hurmaava puu!
Une belle ambiance dans ton blog.
ReplyDeleteAmicalement,
Manon
Oxalis deppei!!! Isoisäni kasvatti tuota kasvia joka kesä ikkunallaan ja olen monta vuotta etsinyt noita käpyjä, löytämättä.. monet puutarhaliikkeet olen kolunnut, mutta ei missään.. oletko nähnyt kukkia? Kauniit vaaleanpunaiset,vanamon tyyppiset kellot.
ReplyDelete