Quinoa ja aamuhetkiä

Saimme yön aikana kaivatun valkoisen lumipeitteen. Sää sai lähtemään liikkeelle aikaisemmin kuin olin ajatellutkaan. Nautin kaupungin kauniista rauhasta aina Kaisaniemestä Seurasaareen asti. Fasaanit, joutsenet, ankat, tikat ja oravat olivat aamupuuhissaan pitkälti ennen kaupungin heräämistä. 

Toipilaalle retki ainakin teki tehtävänsä. Nälkäisenä ja viluisena oli kiva tulla kotiin aamiaiselle.
Leivoin perheelle  quinoasämpylöitä ja samalla ajattelin  kokeilla taikinasta limpun tekoa. Hyödynsin kokeilussa keramiikkakulhojani. Leipäsestä tuli juuri sopivan kokoinen seuralainen keiton tai salaatin kanssa. Pakkaseen laitoin muutaman leivän varalle, sieltä on sitten kiva  lounaalle lämmittää tarvittaessa :)

Minulla on viikonpäivät hieman hakusessa. Sunnuntaitunnelmissa olen päivää viettänyt, rauhallinen naisääni on laulanut kitaran säestyksellä taustalla ja olen hääräillyt kaikkea pientä ja kivaa.
Saunan lämpöä vielä odottelen.

Onnekkaana pidän kaksi sunnuntaita peräkkäin ;) Hyvää viikonlopun jatkoa ja nautitaan lumesta sekä sen tuomasta lisävalosta <3

Marie

Sanat

              Kyky ajatella tänään eri lailla kuin eilen erottaa viisaan
              itsepäisestä.
                          
                                        - John Steinbeck

Muutaman päivän äänen menetys on saanut mietteet kääntymään sanoihin. Parisuhdetyössä suurin osa pohdintaa pyörii juuri ajatus/sanat akselilla ja tosin samat lainalaisuudet pätee muissakin ihmissuhteissa :)

Ajatus on kulkenut iloisena ja vilkkaana, mutta yrittäessäni tuoda niitä perheenjäsenten tietoon takertuvat kurkkuuni. Puhumisen yrittäminen palauttaa todellisuuteen :)
Näin se usein menee arkisessakin elämässä, paljon on hyviä tarkoittavia ajatuksia ja sanoja, mutta jostain syystä ne ei tavoita vastapuolta.

Useasti ajatuksen muurit, ne joita puolin ja toisin ollaan rakennettu vuosien varrella, kun ei ole ollut aikaa tarkentaa asioita, ollaan loukkaannuttu, petytty ja väärin ymmärretty, estää niiden hyvien sanojen ja ajatuksien perille pääsyn.

Miten rohkeaa onkaan tarttua haasteeseen kiinni ja lähteä selvittämään takkua ja avamaan syyttäviä sanasolmuja.  Rohkeutta tarvitsee kohdata omat kyyneleet, pelon ja epävarmuuden. Onneksi matkalla kohtaa oman kasvun,  joka tuo tullessaan rohkeutta, vapautta, tervettä itsetuntoa, voittamisen iloa omista pinttyneistä ajatuksista, päättäväisyyttä sekä sydämen jolla rakastaa.

Parisuhdetyöstä jää muistoihin ne hetket kun kaiken vihan, kivun ja pettymysten jälkeen tulee hetki jolloin toisen silmissä syttyy tuike ja käsi hakee toisen käden. Pitkästä aikaa sanotaan jotain kaunista ja valetaan itse toivoa yhteisestä tulevaisuudesta.
Noihin hetkiin en totu koskaan, kyyneleet nousee silmiin ja tiedämme mieheni kanssa Taivaan käyneen kylässä.

Tahtova sydän voi siirtää suuria vuoria!

Jään odottelemaan äänen paluuta. Oikein hyvää loppiaisiltaa ja viikonlopun alkamista!

Marie

Ääni kateissa

Tuulta on tänä talvena riittänyt. Viileä talvituuli uudenvuodenpäivänä ei ollutkaan mitään tämän päivän myräkkään verrattuna. Sateenvarjon kanssa olen edennyt pitkin kaupunkia kuin Maija Poppanen ja seurannut laineiden lyöntiä kauppatorille. Ilta onkin saanut vetäytymään kodin lämpöön ja käärimään torkkupeiton tiukasti harteille.

Olen hissukseni miettinyt makuuhuoneen ja työtilan remonttia. Olisi kiva keskittää kaikki touhuni työtilaan, pieni haaste! Savesta kankaisiin asti  pitäisi löytää paikkansa. Tähän asti olen kiivennyt, kontannut, kurottautunut ja ihmetellyt tavaroideni perään :)
Värimaailman pohdinta seiniin onkin kivaa puuhaa. Mitään voimakasta en ole tälläkään kerralla hakemassa, pieniä taittoja valkoiseen sävyyn. Olen seuraillut valon kulkua, toivon löytäväni sävyt jotka toimivat kesällä raikkaana ja talvella hieman lämpöä tuovana. Annan luonnonlle luvan avittaa valinnoissa. Katsotaan mitä tuleman pitää...

Töistä kotiin tullessani huomasin että matkan varrella ovensa on avannut uusi herkkupoti joka myy välimeren herkkuja. Niin kutsuvasti tuikki valot ikkunassa, että ajattelin huomenna piipahtaa noutamassa jotain kivaa loppiaiseksi.

Täällä olo leppoisa ja toivottavasti sielläkin :) 

Voikaa hyvin!
Marie

Sitruunamelissaa ja raikas aamu

Vuoden ensimmäinen päivä edustaa aina raikkautta ja puhdasta sivua muistikirjaan. Pitkään venynyt yö tuo tullessaan pitkän aamun. Rauhallisen lenkin kävin kävelemässä aamun sarastaessa, ulkoa oli kiva kotiutua pakkasen puremin poskin aamiaiselle. Kaiken levon ja juhlan jälkeen arki koittaa, valmistauduin tekemällä jogurtin.
Joulun jälkeen mieleni teki jotain raikasta, joten halusin kokeilla pestoa.  Yrteistä löytyi sitruunamelissa ja pähkinöitäkin oli vielä kulhossa jäljellä.
Mitään ohjetta ei minulle pestolle ole, laitoin vuoroin seuraavia ainekisa kunnes seos oli mielestäni kivan oloista; yhden ruukkupuskan verran sitruunamelissanlehtiä, pieni kourallinen paahdettuja pinjansiemeniä, sitruunamehua, oliiviöljyä ja hunajaa makeutta antamaan (itselläni oli vanilijalla maustettua hunajaa).

Paahdoin saksanpähkinät, cashew-pähkinät, pinjansiemenet, auringonkukansiemenet ja kurpitsansiemenet pannulla.

Jogurtin olen miestoiveiden mukaan tehnyt punaiseen maitoon. Hiukan olen muunnellut lämpötilojakin. Eli puolitoista litraa punaista maitoa lämmitän kattilassa noin 75 asteeseen.
Kaadan maidon kulhoon ja tiputan maidon lämmön 45 asteeseen. Mittarin näyttäessä oikeaa lukua otan kulhosta lasillisen maitoa syrjään ja lisään siihen puolitoista ruokalusikallista edellistä jogurttia tai sen puuttuessa bulgarian jogurttia. Ohuena nauhana sekoitan seoksen takaisin kulhoon. Paketoin kulhon pyyhkeillä lämpimästi ja annan tekeytyä yön yli samettisen pehmeäksi :)

Loma loppuu ja kuume ei ole tänään noussut, joten huomenna alkaa vuoden ensimmäinen työviikko.
Pirteällä mielellä kohti uusia haasteita :) Blogikin hieman hiljenee, mutta elelee mukana sopivalla sykkeellä.

Hyvää vuoden ensimmäistä viikkoa kaikille ja annetaan raikkaan talvituulen piristää niin ajatuksia kuin poskipäitäkin!

Marie

ps. pesto antoi raikkaan ja kevyen maun joten ajattelin vaihtelun vuoksi kokeilla myös minttua :)

Siivet

                    Linnunpoika hyppää koska se luottaa
                    siipiinsä,
                    sopuli hyppää koska kaikki muutkin hyppäävät.

                    Toisen hyppy on seikkailu uusiin ulottuvuuksiin,
                    toisen on itsemurha.

                    -Richard Bach
                               
Hyvä puoli sairastaessa on ollut se että olen rauhassa voinut pohtia mennyttä vuotta ja varovasti kurkistella tulevaan.
Vuosi on tuonnut säkillisen hienoja hetkiä. Saada seurata nuorukaisten kasvamista jälleen yhdellä vuodella, oppia puolisosta uusia asioita pitkän avioliitonkin jälkeen. Parisuhdetyössämme halusimme luentojen ja ryhmäkeskustelujen jatkumona entistä arkisemmalle tasolle. Saimme käydä elämää läpi ihan kahdenkeskeisissä keskusteluissa parien kanssa ja todistaa sitä että asiat voivat muuttua.
Kahtena- kolmena iltana viikossa työpäivän päätteksi oli tapaamisaikoja. Joskus työpäivän päätteeksi väsymys painoi ja ajatus keskusteluista puudutti, mutta miten ihana oli huomata että joka kerrasta saimme mukaamme iloa ja rohkeutta siihen että tämä on juuri sitä mitä haluamme mieheni kanssa yhdessä tehdä :)

Uusi vuosi on alkamassa enkä ole mitään lupauksia tehnyt...en vain usko omalla kohdallani niihin :) Peilin kylläkin otan käteeni ja katson mennyttä vuotta otan sieltä mukaani ne hyvät asiat joista olen saanut oppia jotain uutta. Kuuntelen sisimpääni  mitä se kertoo tulevasta, siitä pienestä polun alusta jonka äärellä seison. Olenko sinisilmäinen ympäröivien haasteiden keskellä....mielestäni en, haluan katsoa pimeätä yötaivasta ja nähdä sieltä ne kauniisti tuikkivat tähdet :)

Pyynnöstä ja omasta halustani toivon uudelle alkavalle vuodelle  saavani koota naisia yhteen eri teemojen äärelle.  Yhdessä pohtimista ja tukemista, rohkaisua sille että jokaisesta voisi kasvaa se nainen joka hän on.
Naisen vieressä, joka on kavanut omaksi itsekseen on helppo hengittää. Hänessä ei ole vertailua, kyräilyä eikä kateutta, vaan lähde joka kumpuaa raikasta elämää. Mietinkin teemoja ja huomasin että naiseuteen liittyviä aiheita on monia ;)

Blogia jatkan edelleen, vaikka viime vuoden vähän laiskemmin. Monta ystävää olen täältä löytänyt ja monta ihanaa naista olen saannut  kahvikupposen äärellä tavata menneenä vuonna.
Kiitos jokaiselle täällä piipahtaneelle, niin tutuille kuin tuntemattomillekkin!

Toivotan teille oikein hyvää ja antoisaa tulevaa vuotta!!  Haluan että luotatte teissä oleviin linnunpojan siipiin, ne kantavat ja ovat kauniit!

Lämmöllä
Marie

Peruutus

Joskus on aika rakentaa ja joskus aika perua. Niin kiva kun olisi ollut valmistaa uusi vuosi ystäville, mutta kuumepöpö on saanut sängynpohjalle. Täytyy siirtää yhdessäoloa myöhäisemmälle ajankohdalle ja keksiä uusi teema juhlaan :) Valveilla ollessani olen viihdyttänyt itseäni Viherlaakson Annalla. Pitkään aikaan en ole nähnyt sarjaa joten oli kiva katsoa ja nauraa kaikille ihanille repliikeille.
Nautin elokuvista joissa nimekkyys ei ole se juttu, vaan että näyttelijällä on oikeasti karismaa selviytyä osastaan :)
Onneksi on vielä glogiä jäljellä lämmittämään kehoa, näin jatkan ihanan sarjan seuraamista. Näissä tunnelmissa täällä lähestytään tulevaa vuodenvaihdetta.

Kuvien "taontatuotteet" ovat Two Faces of Swedenin käsialaa. Mikael on aijemmin työskennellyt muistaakseni floristina tai puutarhurina ja se näkyy hänen töissään. Voit käydä tutustumassa aiheeseen lisää TÄÄLLÄ. Sulatin kapean steariinikynttilän päädyn ja kiinnitin sen kokeeksi rautalehteen, hyvin toimi kun seurailin sen palamista tyveen. Tulee toteutettavaksi lähitulevaisuudessa :)

Oikein mukavia hetkiä viimeisille tunneille tätä vuotta. Vielä ehtii tapahtumaan hyviä asioita, huomiseen iltaan on vielä matkaa :) Minulle tapahtui tänään sairastelusta huolimatta, sain viestin ystävältä joka piristi suuresti päivääni.

<3 Marie

Loma etenee reipasta vauhtia.  Jouluruuista ja leivonnaisista ollaan selvitty, enää pöydällä pyörii pähkinät, piparit ja suklaa. Joulunaika on aika pyöritystä ruuan ja pöytäliinojen suhteen, nyt tuntuu ihan  helpottavalta kun joulueväät on vähentynyt :)
Lomasta ollaan käytetty paljon aikaa ulkoiluun. Eilinen päivä nautittiin Suomenlinnasta, karun kaunista, maisema minun makuuni. Jopa aurinko on paistanut sekä eilen että tänään. Mieheni on nauttinut lumettomasta ja aurinkoisesta joulusta, muistellen lapsuutensa jouluja asueessaan Washingtonissa.

Olen alkanut jo hieman suunnittelemaan uutta vuotta. Ystävät täyttävät kotimme ja olisi kiva keksiä jotain kivaa :) Ajattelin jossain muodossa toteuttaa viime vuoden vaihteen  ideani (ylin kuva). Silloin jo roskiin menevät tulppaanit saivat lisäaikaa kun sain idean pujoitella tulppaanit rautalangan avulla ikkunaan. Vähän on tullut saiturimainen olo kun on kehitellyt näille rupsahtaneille kukkasille uutta elämää ;) Minun mielestäni moni kukka on kaunis nupuillaan tai sitten siinä  eloisan ja rupsahtaneen rajamailla, joten sillä hieman puolutaudun.
Tällä hetkellä meillä roikkuu amaryllikset edellisen päivityksen lailla. Kukkaset avautuivat niin samaan aikaan että varsi ei ole jaksanut kantaa kukintoja.

Jään pyörittelemään kukkasia ja pohtimaan ruokia vuoden vaihteeseen.
Ensin katson kohta alkavan Sissin Teema kanavalta. Elokuva on uusi versio vuodelta 2009.

Antoisaa viikon jatkoa!
Marie

Loman tietää alkaneen kun aamulla saa kaikessa rauhassa aloittaa uuden päivän  jouluisista tunnelmista nauttien.  Kynttilät, kukkaset ja syötävät tuovat meille joulun, eli kun syötävät on syöty, kynttilät poltettu ja kukkaset kukkineet on meidän joulu ohitse :)
Tänään hymyilytti kun muistin haasteen johon alku syksystä lupauduin. Nonna blogista Apinalandia haastoi karsimaan ostoksia, empä tiennyt että näin tunnollisesti olisin haasteen vastaanottanut ;)
Tosin en ole koskaan pitänyt joulukoristeista, joten lupaus oli helppo pitää.
Uusi vuosi lähestyy ja uusia haasteita varmaan edessä.

Ensin nautitaan leppoisista välipäivistä. Myrskyä ollaan seurattu ja ystävistä nautittu, ajattelimme jatkaa samaa rataa.

Voimaannuttavia välipäiviä!

Marie

Joulupäivä Helsingissä

Kaunis joulupäivä alkaa käymään iltaa kohden. Päivää olen nauttinut villasukat jalassa ja kamera kädessä  sekä  perhekeskeisestä päivästä :) Pitkästä aikaa oli aikaa kävellä merenrantoja pitkin ilman kiirettä ja istahtaa hetkisen tuomiokirkon puisella penkillä. Huomaan että marras ja joulukuu olivat aivan liian kiireiset työn osalta, nyt on ihana nauttia levosta!
Meri ei ole jäässä eikä lunta maassa, mutta kuitenkin joulupäivästä tuli rauhaisan kaunis.

Istahdan sohvalle nauttimaan palasen sacherkakkua ja teetä, avaan ensimmäisen aukeaman lahjaksi saamastani kirjasta. Miesväkeni oli kovin tehnyt työtä että löysi kirjan minulle. Kaikki liikkeet ilmoittivat kirjan olevan loppu, yhdessä liikkeessä ottivat numeron ylös ja sinnikäs myyjä oli jäänyt etsimään.  Kolmen tunnin päästä oli myyjä ottanut yhteyttä ja ilmoittanut että yksi kappale on löytynyt :)

Rauhaisaa iltaa <3
Marie

JOULU RAUHAA

                                                     
Täällä talo hiljenee joulun viettoon. Sauna ja katettu joulupöytä odottaa. Hyvää ja Rauhallista Joulua  jokaiseen kotiin! Haluan jakaa Carolan laulun kanssanne, meillä kappale on soinnut loppusyksystä asti tuomassa joulun sanomaa. Kappaleen kuulet klikkaamalla TÄÄLTÄ.

Kaunista ja Rauhallista valon juhlaa jokaiseen kotiin!

Jouluterveisin
Marie

Kiitollinen

Jäljellä on vielä rusinat pullassa ennen suurta juhlaa. Kakkujen leivontaa ja koristelua sekä kodin pukemista juhla-asuun. Odotamme iltaa ja alkavia kinkkuvalvojaisia, tunnelma täällä on iloinen ja lämpimän kujeileva. Miesväkeni pohtii arvoituksia pakettien kylkeen :)

Päällimmäisenä ajatuksena tänään on ollut lapsen elämänkaari. Miten kaunista ja etuoikeutettua on saada seurata kasvua. Pienenä silmät tuikkivat lahjojen odotuksesta, nyt vielä aikuisuuden kynnykselläkin näen sen saman tuikkeen. Nyt silmät tuikkivat lahjojen oston oivalluksista ja arvoituksien keksimisestä läheisilleen. Istun  kätkien näitä hetkiä sydämeeni ja annan kiitollisuuden läikähtää. Pyyhin silmäkulmaani nousevan kyyneleen <3

Lautapelit kaivan esiin valvojaisia varten ja näin joulu hiipii kynnyksellemme :)

Kaikkea lämmintä ja hyvää haluan toivottaa jokaiselle täällä piipahtavalle!

<3 Marie

Ystävyyttä

Suuren teekupposen äärestä lähdin aikaisin aamusta tähän päivään. Eilen tuli ostettua joulukukkasia ja tänään oli ajatuksena tehdä asetelmia. Huomasin olevani aika pinttynyt tapoihini ;) Samat ruukut kaivoin esiin, niin kuin monena muuna aikaisempana vuotena. Useampana vuonna ole käärinyt hyasintit sammaleeseen ja niin kävi tänäkin vuonna. Pienen muutoksen aikaisempaan sai kun teetä nauttiessani katseeni osui ikkunalaudalla olevaan jouluruusuun,  näytti  aika kukkineelta tapaukselta. Hetken kesti, mutta sitten sanoi pling! Olin alkamaisillani sitomaan sammalpalloja, kun sain ajatuksen  yhdistää nämä kaksi tapahtumaa yhteen ja näin jouluruusuni jatkaa elämistään sammalpalloissa. Aikanaan saa kaveriksi kukkivan valkoisen hyasintin :)

Kattauskuvan keskellä näkyy sammalkuusi jonka tähtenä ilahduttaa nuppuinen hyasintti. Jätin sammaleen sisälle myös hyasintin mullat, jonka avulla sain kuuseen vähän massaa ja muotoa. Hetken keittiössämme tuoksui metsä, onneksi tuoksu katosi mutta kuuset jäivät :)

Neljättä adventtia on meillä perheen jäsenet juhlistaneet tahoillaan. Minä nautin päivän kotona hääräillen ja valmistaen. En vielä ihan niitä jouluisimpia ruokia, haluan säästää tietyt ruuat aattonautintoon. Mieli kovin tekisi jo maistamaan ;)
Joulun lähestyessä olen miettinyt ystävyyttä ja ollut siitä erityisen kiitollinen. Onni on saada omistaa ympärillään ihania ihmisiä, iästä riippumatta. Ystävyys kulkee sydämen tasolla <3
Olen niin iloinen yhteisestä hetkestä!

Saimme kuusipuun eilen kotia ja sen oksat pienet kynttilät. Uusi viikko voi alkaa :)

Lämpimin ajatuksin <3

Marie

ps. pienet keraamiset "aluslautaset" on Valkoisesta puusta.

Sataa sataa ropisee...

Oi voi tätä vesisadetta. Tänään on satanut reippaasti. Työpäivän päätteeksi on kiva käydä meidän pienessä ja ahtaassa lähikaupassa. Talvitakki, hanskat, sateenvarjo, työkassi ja käsilaukku tekee ostosreissusta mielenkiintoisen ahtailla käytävillä :) Taitolajiksi muodostunut ja täytyy todeta että kohteliaat tavat on otettu käyttöön vuorotteluissa sekä tuotteiden ojentamisessa.

Harmaus ja sade näkyvät myös blogipäivityksissä. Keittiön pöydän ääressä on hääräilty jo monta viikkoa. Kuvia ei juuri muualta olekkaan, kun kehnot ilmat ovat saaneet kantamaan kameraa laiskasti mukana. Toisaalta ei kuvat kaukana todellisuudesta ole, meillä ollaan muulloinkin paljon keittiön pöydän ääressä.
Vuoteiden jälkeen keittiön pöytä on käytetyin huonekalu. Aikoinaan kun valittiin keittiön tuolit yksi kriteereistä oli että niissä olisi mukava istua. Vuodet todistavat hyvästä valinnasta, meillä viihdytään pitkiä aikoja keittiössä istuen. Pöydän ääressä vietetään perheenä aikaa, ystävien kanssa pohtien ja rupatellen, parhaaksi läksyjen luku paikaksi todettu, ompelukoneen surinakaan ei ole vieras ja läsnä on niin arki kuin juhla :) Keittiö on kodin sydän!
Tänäänkin keittiöön saapui neljä punanenää kylmästä ja märästä säästä. Lahjoja ollaan paketoitu ja joulumieltä haettu.

Viime vuoden talvikuvistani laitoin toivomuskuvan....kumpa saisimme edes vähän lunta!
Onneksi jouluun on vielä muutama päivä :)

Viikonloppu on kohta ovella ja neljäs adventti lähestyy. Kauniita hetkiä joulun odotukseen!

Marie

Lucia

Lucia tuo viimeistään joulun tunnun kotiimme. Ei niin että sisältö olisi tärkeä, enemmänkin kaikkien kauniiden muistojen vuoksi. Muistot palaavat päiväkoti/koulu ajalle ystävien pariin. Se säpinä ja jännitys minkä jokavuotinen perinne toi tullessaan. Oli lauluharjoituksia, askelharjoitukset ja vaatetuksen hankintaa.

Puhumattakaan siitä suuresta päivästä. Olen käynyt ala ja keskiasteen kahdessa eri linnassa. Luciakulkueen unelma! Hämärä vanha linna jossa äänet kaikuivat kauniisti. Sukkasillaan hipsimistä pitkän helman kanssa kahta puolta kiertävissä ja kuluneissa kiviportaissa. Lepattavat aidot kynttilät toivat lisäjännitystä. Luokkahuoneiden ovet olivat auki ja pulpetit aseteltu siten että kulkue pääsi kiertämään koko luokan ympäri. Tunnelma oli kaunis ja nämä vuodet ovat jääneet kauniina mieleeni.

Tähän aikaan vuodesta poden aina pientä ikävää. Miten kiva olisi nähdä veljentyttö Luciakulkueessa ja monet muut perinteet. Päivähän on aamusta iltaan tunnelmaa täynnä.
Hiukan olen valmistautunut juhlaan, sahramipullan tuoksu leijuu keittiössä ja seppeleen olen punonut meidän Lucianeidolle ;) Puhtaat petivaatteet vaihdettiin eilen jotta juhlantuntu olisi läsnä heti aamusta. Miesväkeni ei lienet näitä yhdistä millään tavalla yhteen, mutta minua se ei haittaa. Tiedänhän itse mitkä muistot ja tunteet läikähtävät sydämessäni ja sehän riittää minulle tuomaan juhlan :)

Kaunista ja rauhallista Lucian päivää sinulle <3

Marie

Myrskyinen päivä

Viikonloppua on vietetty leppoisasti. Sää on saanut pysymään kodin lämmössä. Eilen iltapäivällä kotiin kävellessäni meri näytti porisevalta padalta. Merenpinta oli noussut reippaasti, mikä aina hieman jännittää, kun asumme vajaan 200 metrin päässä rantaviivasta. En kaipaa vettä kellariin.

Tänä aamuna herätessäni havaitsin myrskyn vielä puhisevan, joten jäin lämpimän peiton alle sitä kuuntelemaan. Kuulen sen komean ulvonnan, mutta en osaa kertoa mistä se tulee ja minne jatkaa matkaansa. Rentouttavaa kuunneltavaa, minun maailmassani voittaa monet rentoutus CD:t. Merellä on taito puhua minulle monella tapaa.

Ulos en kuitenkaan malttanut lähteä joten sytytin kynttilät ja laitoin joulumusiikin soimaan. Ajattelin  leipoa jotain jouluksi, ainekset löytyivät näkkäriin ja päärynämarmelaadiin. Näistä eväistä alkaa vuoden juustolautanen muodostumaan. Olen tehnyt päärynämarmelaadia useampana jouluna ja lahjaksikin antanut, meillä päärynä on saanut suuren suosion.

Seesaminsiemennäkkileipä; 1/2 hiiva, 2 dl kädenlämpöistä vettä, 1/2 dl ruokaöljyä, 1/2 tl suolaa , 2 tl fenkolinsiemeniä, 1/2 dl seesaminsiemeniä, 3 1/2 dl karkeita ruisjauhoja, 3 dl vehnäjauhoja. Pöydälle kaulimista varten ruisjauhoja ja seesaminsiemeniä. Ainekset sekoitin yllä olevassa järjestyksessä ja paistoin 250 asteessa 4-5 minuuttiin, kannattaa vahtia lähettyvillä. Laita valmiit näkkärit ritilälle jäähtymään.

Päärynä, sahrami ja chilimarmelaadi; 1 kg päärynöitä, 2 punaista chiliä, 400g sokeria, 1 sitruuna, lasillinen vettä ja 1/2 g sahramia. Keitä pilkotut päärynät sitruunamehun, pilkotun chilin ja veden kera. Laita sahrami likoamaan tilkkaan vettä. Kun päärynät ovat kiehuneet kypsiksi lisää sokeri ja anna kiehua kunnes seoksesta tulee  kiinteää ja alkaa muistuttamaan marmeladia. Lisää sahrami ja anna kiehua vielä 5 minuuttia reippaan hämmentämisen kera. Säilytä keitetyissä lasipurkeissa.

Koko perhe on näyttänyt palautuvan tänään vilkkaista viikoista. Kiireetön nuorukainen tuli soittamaan kitaraa keittiöön, joten hääräilyni kävi leppoisasti live musiikin kera <3

Arvatkaas mitä ystävät....päivä alkaa pidentyä kahden viikon päästä! :)

Nyt ajattelin laittaa glögin lämpenemään  ja nauttia siivun juustoa  marmeladin ja  näkkileivän keskitähtösten kera.

Mitä mukavinta viikonlopun jatkoa jokaiseen kotiin <3

Marie